Mäkihyppy

Sponsoroinnin ongelmat

Miksi mäkihyppääjät mainostavat omaa kurjuuttaan televisiossa?

 

Urheilu-uutisten lukeminen on välillä surullista. Raha määrää urheilussa sen kuka treenaa, miten treenaa ja missä treenaa ja sitä ei tunnu riittävän huippu-urheilussakaan. Yhden hyppysuksiparin hinta huitelee jopa 1000 € tienoilla, joita jo junnuhyppääjiltäkin odotetaan löytyvän muutamia pareja. Varusteet ovat yksi pakollinen kuluerä ja mitä lähemmäs mennään huippu-urheilua, niin sitä enemmän kasvavat myös kulut. Onhan se nyt hiton apeaa luettavaa, että urheilijoilla ei ole varaa leireillä tai että he joutuvat maksamaan jopa kilpailumatkat omasta pussista! Leirit ja kansainväliset kisakokemukset ovat kuitenkin ehdottoman tärkeässä roolissa urheilumaailman huipulle pääsemisessä.

Urheiluseurojen ja urheilijoiden rahapulaan ja siitä aiheutuvaan leireilypuutteeseen on varmasti monia syitä, mutta yksi ihan selkeä vika on urheilijoiden ja urheiluseurojen omassa tyylissä hakea sponsoreita. Nyt sponsorihaku menee jotakuinkin näin:

”Lähtisikö teidän firma sponsoroimaan urheilijaa/seuraa X? Laitetaan tarra takkiin ja logo otteluohjelmaan.” (= Anna rahaa, kiitos.)

Jes.

Käytännön hyöty tästä menettelystä sponsoroivalle firmalle on kuitenkin täysi nolla, josta pitää silti maksaa. Usein pelkällä logopaikalla urheilijan takissa sponsoroivan firman myyntiluvut tai brändiarvo tuskin kasvavat sijoitetun summan verran. Firmojen ja yrittäjien mentaliteetti (toivottavasti) on kuitenkin se, että sijoitetulle pääomalle täytyy saada vastiketta. Sponsorointiin käytetyn pääoman tulisi näkyä jollain aikavälillä myös myynnissä ja etenkin bränditietoisuudessa. Harva urheiluseura tarjoaa tätä nykyisellään. Eli nykyään firmat tukevat urheilijoita ja seuroja ihan vain tukemisen ilosta. Entä jos urheilijat ja urheiluseurat pystyisivät tarjoamaan jotain konkreettista hyötyä sponsoreilleen? Pääsisimmekö puhumaan korkeammista tukisummista? Aivan varmasti.

Usealla yleisseuralla on jo niin hyvä porukka some-ammattilaisia riveissään, että konkreettisen hyödyn taikominen sponsoroitavista on vain mielikuvituksesta kiinni, ja sen miettiminenhän on nimenomaan seurojen tehtävä!

Urheiluseurat ja valioyksilöiksi haikailevat urheilijat huomio: Tehkää seuraavalle sponsorin metsästyskierrokselle ”tue minua tällä rahasummalla – saat tämän verran vastiketta” -taulukot ja menkää asiallisen blogin, kotisivun ja sosiaalisen median edustuksen kanssa tapaamaan firmoja. Tarjonnan kanssa voi, ja pitääkin olla luova. Mikä estää tarjoamasta esimerkiksi laji-intro päivää sponsorin henkilökunnalle, muutamaa videoblogia yrityksen tuotteiden käytöstä tai vaikka Facebook-postauksia sponsoreiden ajankohtaisista asioista? Kun teillä on lähtöasetelmat sponsorinhankintaan kunnossa, tuloksetkin ovat paremmat. Aivan kuten urheilussa yleensäkin.

Tovarin porukan kanssa ollaan tätä asiaa aika paljon pyöritelty ja todettiin, että ehkä me voitas jotenki jeesata tilannetta. Ja voidaanki, mutta palataanhan aiheeseen vähän myöhemmin syksyllä 😉

Ja palatakseni mäkihyppyyn: on muuten kova laji! Koetin ratkasta tätä mäkkihyppy ongelmaa alottamalla ite lajin, mutta aika nopeesti totesin, että on pakko olla myös toinen tie, josta tämä blogi on alkusoittoa. Katso video hyppyurastani alta: