Mediamaiseman muutoksen ylivoimaisesti tärkein ajuri on digitalisaatio. Se on muuttanut elämäntapaamme hyvin lyhyessä ajassa valtavasti ja se muutos on vasta alussa. Pienenä poikana marssin pankkiin pankkikirjan kanssa, johon pankkitoimihenkilö kirjasi käsin panot, otot ja saldon. Samat tiedot hän merkitsi pankin hyllyssä säilytettyyn tilikirjaan. Rahat minä kuljetin jäätelökioskille, josta ne taas tuotiin päivän päätteeksi takaisin pankkiin. Nyt rahakin on osa sitä kaikkea informaatiota, joka on muuttunut osittain tai kokonaan digitaaliseksi. Lähimaksukortilla vilauttaa sekunnin murto-osissa rahan minun tililtäni jäätelökioskin virtuaaliseen kassaan.
Viestinnässä digitalisaatio merkitsee monia asioita. Välineitä tavoittaa ihmisiä suoraan on valtavasti, mutta toisaalta myös muita huomion tavoittelijoita on kaikkialla. Jos ajatellaan vaikka julkaistun musiikin määrää ja mahdollisuuksia kuunnella sitä. Vielä 70-luvulla nuorisomusiikki oli niukkuushyödyke, kun nyt sitä taas on tarjolla rajattomasti. Samalla tavalla kaikkea muutakin informaatiota on tarjolla käytännössä rajaton määrä.
Digitalisaatio kehittyy, ihminen ei
Mutta edelleen ihmisen saavuttaminen ja koskettaminen vaatii ikiaikaisia asioita: tarinoita, tunteita ja ennen kaikkea merkitystä vastaanottajalle. Digitalisaation kanssa menestyminen tai edes pärjääminen vaatii uuden oppimista, mutta se vaikeampi paikka on se aina samana pysyvän ihmisen tavoittaminen.
Digitalisaation kanssa pärjäämiseen viestinnässä ei voi antaa mitään konkreettista, selkeää ohjetta. Mutta ehkä kuitenkin joukon ajatuksia, joiden avulla pärjää paremmin. Tämä kehitys kun on kuitenkin vasta aivan alussa.
Viisi ajatusta viestinnästä ja digitalisaatiosta
– Pitää olla avoin kokeiluille, mutta pitää osata valita perustellusti mihin keskittää kuitenkin aina rajalliset resurssit.
– Jokaisella välineellä on oma luontonsa ja ilmaisukulttuurinsa, mutta lopun perin kaikilla niillä keskustellaan ihmisten kanssa.
– Jokainen käytössä oleva viestinnän väline on ikään kuin puhelinnumero. Jonkun on vastattava jokaiseen ja oltava valmis käymään keskustelua.
– Jos ei ikinä mene pieleen, ei kyseessä ole inhimillinen vuorovaikutus. Ja kun menee pieleen, kannattaa se reippaasti tunnustaa ja anteeksikin pyytää, jos on tarpeen.
– Digitalisaatio antaa kaikille mahdollisuuden olla viestijöitä. Organisaation on vain rohkaistava siihen ja paitsi nautittava tuloksista, myös kestettävä ajoittaiset mokat.