Tekoäly

Tekoälystä puhuttaessa yleensä tarkoitetaan generatiivista tekoälyä, joka onkin mediassa se näkyvin osa tarinaa. Mutta tärkeä pointti: tekoäly ei ole = ChatGPT. Edes generatiivinen tekoäly ei ole = ChatGPT. Se on paljon enemmän.

Se, mitä sanomme nyt tekoälyksi, on dataa ohjelmoidulla tavalla käyttäviä sovelluksia. Siksi on tärkeää opetella kysymään ja keskustelemaan tekoälyn kanssa. Se tapahtuu vielä useimmiten näppäimistöllä, mutta tulevaisuudessa yhä useammin esimerkiksi puhuen.

Juuri tässä on nyt käynnistyneen tekoälymurroksen ydin: ihminen osaa kommunikoida koneen kanssa ja kone osaa kommunikoida ihmisen kanssa. Eikä se kommunikaatio rajoitu yksinkertaisiin käsky-suoritus -ketjuihin, vaan luonnollinen kieli antaa mahdollisuuden jatkaa kanssakäymistä ja ajatusten hiomista.

Ihmisen ryhtyessä johonkin uuteen, on tyypillistä, että hän tuumailee asiaa. Siis käy läpi mielessään erilaisia teemaan liittyviä ulottuvuuksia ja hankkii näin kokonaiskuvan tilanteesta. Samaan pyrkii myös mahdollinen jonkun muun kanssa käytävä keskustelu aiheesta. Myös laajaan kielimalliin pohjaavat sovellukset, kuten ChatGPT, sopivat tähän.

Koneet tekevät asioita nopeasti, väsymättä ja kyllästymättä. Tämä oli tekijä teollisen vallankumouksen takana ja tämä on totta myös digitalisaatiossa ja myös tekoälypohjaisten sovellusten käytössä. Kone ei koskaan väsy eikä ärry tinkaamisestasi, vaikka kysyisit samaa asiaa aina uudestaan ja uudessa muodossa. 

Joskus törmää ajatukseen, ettei johonkin asiaan yrityksessä kannata panostaa, ellei voi olla siinä huipulla, parhaiden joukossa. Tämä ajattelumalli kumpuaa markkinoiden logiikasta, jossa haetaan taukoamatta kilpailuetua ja kärkipaikkoja.

Tekoälystä on yritykselle aina hyötyä – oli sen käyttöönotossa sitten terävimmällä huipulla tai reilusti taaempana. Itse asiassa liian kunnianhimoiset kehityshankkeet voivat jopa kääntyä itseään vastaan. Teknologian käyttöönotossa hankalaa on hyvin harvoin itse teknologia, vaan kyse on ihmisten halusta ottaa välineitä käyttöön. 

Tekoälystä saa siis itselleen hyötyä, vaikka muut saisivat siitä vielä enemmän. Ainoa varma tapa kärsiä tekoälyn aiheuttamista muutoksista kilpailutilanteessa, on sivuuttaa koko asia. Parhaiten tekoälystä saa hyötyä, kun suhtautuu siihen yhtäaikaa ennakkoluulottomasti kokeillen ja toisaalta strategisen pitkäjänteisesti.

Strategisen näkökulman avaamisen voi aloittaa miettimällä millaisia haasteita organisaatiolla on ja mitkä ovat tärkeimmät alueet, joilla tekoäly voi tuoda lisäarvoa. Sen jälkeen voi tutkia, onko markkinoilla tarjolla mitään vai voisiko olla jopa erikseen hankitun ohjelmistokehityksen paikka.

Pilottiprojektit ovat hyvä tapa tutkia mahdollisuuksia ja uhkia. Pienemmässä mittakaavassa testaaminen näyttää, miten ratkaisu integroituu yrityksen toimintoihin ja miten se vaikuttaa työn tuottavuuteen. ROI on aina hyvä pohja päätöksenteolle. 

Yrityksen tulisi siis lähestyä tekoälysovellusten valintaa pitkäjänteisesti ja strategisesti, ottaen huomioon erityiset tarpeet ja tavoitteet. Tehokas valinta ja käyttöönotto voivat merkittävästi parantaa työn tuottavuutta ja antaa kilpailuetua. Tätä suhtautumistapaa vastaan tosin on se, että tekninen kehitys on niin äärimmäisen nopeaa. Siksi kokeilujen pitäisi olla nopeita ja ketteriä, antaen myös päätöksenteolle mahdollisuuden olla nopeaa ja ketterää.

Kannattaa myös muistaa, että tekoälyn soveltamisessa kyse ei ole teknologiasta, vaan siitä, että ihmiset osaavat ja haluavat ottaa sen käyttöön työnteossaan. Kysymys on osaamisen ja johtamisen aina yhtä haasteellisesta yhtälöstä.

Tekoälysovellukset on yleensä kehitetty tekemään yhtä, varsin kapea-alaista asiaa. Ihmisen tarpeet taas ovat yleensä varsin laaja-alaisia. Jos otetaan vertaus ruuanlaitosta, niin pelkällä sipulin pilkkomisella ei aterian aikaansaamisessa vielä pitkälle pötkitä. Mutta jos sipulin pilkkomiseen onnistuu lisäämään sen kuullottamisen yhdessä tomaattimurskan kanssa ja samaan aikaan jokin osio keittää pastaa omaan makuun napakaksi tai pehmeäksi, sekä raastaa sopivaa juustoa mukaan, niin nälkä lähtee.

Tekolysovelluksissa on käytössä poikkeuksetta API, (application program interface) eli ohjelmointirajapinta, joka muodostaa kahden ohjelman välisen rajapinnan. Sen avulla koodarit tai tekoälyagentit yhdistävät ohjelmat toimimaan yhdessä. Jälkimmäinen tapa tulee yleistymään nopeasti eli tekoäly tehostaa tekoälyn käyttöä. Käytännössä tekoälyagentit kehittyvät vuoden 2025 aikana jo sille tasolle, että niitä voi rakentaa toimimaan jo kokonaisemmissa työnkuvissa, ei vain yksittäisissä työsuoritteissa.

Tekoäly tuo kilpailuetua yritykselle vasta, kun se tekee jotain kannattavaa ja yrityksen strategiaa toteuttavaa. Nyt on ratkaisevaa osata kuvitella, mitä kaikkea se on, sillä mahdollisuudet ovat melkeinpä rajattomat.