Ihminen on perin epäluotettava havainnoitsija ja tulkitsija. Näemme asioita ja tulkitsemme näkemämme helposti väärin. Viimeistään muisti tekee tepposet ja tapahtuman kulku muuttuu muistoissa ihan uudeksi. Tämän voi helposti todentaa muistelemalla jonkun kanssa jotain lapsuudestaan muistamaa. Jos sisarukset sattuvat muistamaan saman asian, niin on hyvin mahdollista, että he tekevät sen perin eri tavalla.
Sosiaalisen median aikakaudella nämä ihmisen väärät tulkinnat saattavat kaikua kauaskin. Tavallista ihmistä pidetään lähtökohtaisesti luotettavampana todistajana asiasta, kun taas organisaatio tai sen edustaja tulkitaan ajavan omaa etuaan. Siksi älyttömätkin väitteet voivat levitä nopeasti. Tilannetta saattaa hankaloittaa myös se, että tavallinen ihminen on vapaa kertomaan oman näkökulmansa, mutta organisaatio on velvoitettu pitämään tapaukseen liittyvät tiedot luottamuksellisina.
Disinformaatio näkökulmassa
Tällä hetkellä on kaikkien myös pidettävä silmällä poliittista disinformaatiota, joka liittyy yhteiskuntaa vahvasti polarisoiviin kysymyksiin, kuten maahanmuuttoon. Yritykset ja yhteisöt voivat ajautua aivan sattumalta keskelle tällaisia myrskyjä. Silloin on oltava valmis kohtaamaan vihapuhetta ja lokakampanjoita, jotka voidaan myös lukea yhden sorttisiksi disinformaation muodoiksi.
Disinformaatio ei ole läheskään aina valheita tai edes puolitotuuksia, vaan kysymys on sinällään tosien asioiden kehystämisestä. Esimerkkinä käy vaikka pitkään jossakin asemassa ollut ihminen. Neljännesvuosisataa jossakin asemassa voi ihmisen kohdalla juhlia tärkeänä saavutuksena ja kokemuksen osoituksena tai sitten kehystää tilanne jämähtämisenä ja ajastaan jälkeen jäämisenä.
Kriisi tulee joka tapauksessa
Disinformaatio saa osansa myös teknologian kehittymisestä. Tällä hetkellähän on hyvin vaikeaa erottaa hyvin tehtyä kuvamanipulaatiota oikeasta kuvasta. Lähitulevaisuudessa tämä sama epävarmuus ulottuu myös videokuvaan. Kuka tahansa saadaan videokuvassa tekemään mitä tahansa. Kun tähän lisätään vielä tekoälyn jatkuvasti kasvavat kyvyt tuottaa sisältöä, niin kaikkien on opeteltava aivan uuden tason kriittisyys tarjottua tietoa kohtaan.
Organisaation viestinnän kannalta disinformaation määrän ja laadun lisääntyminen asettaa isoja vaatimuksia. Ensinnäkin oma medialukutaito täytyy olla tikissään. Toisekseen on pystyttävä seuraamaan ja reagoimaan itseä koskevaan viestintään nopeasti ja varmasti. Jotta se onnistuisi, on organisaation pystyttävä luomaan seurannan keinot ja resurssit vastata. Välineet pitää osata, yleisöt hankkia ja luottamus ansaita ennen kriisiä. Ihmisen tahaton ja tahallinen taipumus disinformaatioon aiheuttaa sen kriisin joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.