Artikkeli sarjassa luodaan katsaus suomalaisen mainonnan varhaisiin esimerkkeihin. Systemaattinen mainonnan kehittäminen alkoi Suomessa 1930-luvun taitteessa. Moderni brändinrakennus voidaan katsoa alkaneen tällöin, vaikka vielä tuolloin sanaa brändi ei käytettykään. Vaikutteet Suomeen saapuivat ensin Saksasta ja sitten Amerikasta.
Näyteikkunoista
Näyteikkunan tehoa markkinoinnissa Suomessa käytti ensimmäisenä Alvar Aalto vuonna 1928 suunnitellessaan Turun Sanomien Sanomalehtitalon pääjulkisivua. Talo on ensimmäinen Suomeen rakennettu funktionalistinen rakennus. Rakennuksen julkisivun vasenta puolta hallitsee suuri 7,5 metriä korkea lasiseinä, joka toimii mainospintana. Aallon visiossa tälle valtavalle lasipinnalle olisi projisoitu, ei siis olisi käytetty staattisia printattuja kuvia vaan heijastettavaa kuvaa, Turun-Sanomien omat mainokset sekä uutisia päivän sanomalehdestä. Lisäksi tämän ”sanomalehti-ikkunan” oikealla puolella on vuokrattavien konttoreiden sisäänkäynti, joiden osoitteiston eli osoitereklaamin Aalto suunnitteli niin, että oven yläpuolella on kaksi metriä leveä ”osoitepinta”, johon jokainen konttori saa oman osoitetietonsa. Nämä ”osoitepintakaistaleet” käyttävät hyväkseen takanaolevan porraskäytävän valaistusta ja ne voidaan vaihtaa tarvittaessa nopeasti uusiin. Alvar Aalto siis suunnitteli lähes sata vuotta sitten reaaliaikaisen digitaalisen median ja sen käyttöliittymän! Siitä, toteutettiinko nämä suunnitelmat edellä kuvatulla tavalla, ei ole tietoa. Itse rakennus on yhä pystyssä Turussa Kauppiaskatu viidessä.
Kuva: Aallon suunnitelma siitä kuinka käyttää hyväksi mainonnassa suuria lasipintoja. (Arkkitehti 6/1929)