Ihan sama. Kumpi vaan. Mitä väliä? Onko sillä?
Hmm. Mitä tässä muka nyt on erikoista?
Entä sitten?
Korostan, että en halua kritisoida YLEn artikkelissa mainitun opiskelijan puheenvuoroa – siinä ei ole mitään väärää enkä tiedä kyseisen ilmaisun valinnan taustoja. Kieli on käyttäjilleen aina “oikeaa”. Astunkin tässä nyt suden suuhun, sillä kieli-ihmiset leimataan usein suoralta kädeltä pelkiksi inhottaviksi, nillittäviksi punakynänheiluttelijoiksi, vaikka oikeasti haluamme vaan sanoa että “heeetkinen, ootko muuten koskaan miettinyt, mistä tuo ilmaisu tulee ja mistä palasista sun käyttämä kieli rakentuu.” Eli silläkin riskillä, sanokaa punakynänistiksi, mutta suomen kielen rakastajana näillä kielen piilorakenteilla on ainakin minulle vähän väliä.
Suomi on joustava ja ilmaisuvoimainen kieli, niin kauan kuin ihmiset käyttävät sitä. Meillä on esimerkiksi läjäpäin todella päteviä verbejä, jotka kertovat asian yhdellä sanalla niin kuin se on.
Tai klassikkoesimerkki:
“I don’t have time”.
“Mulla ei ole aikaa.”
vs.
“En kerkee.”
“En ehi.” (5 kirjainta! ;))
Ylläoleva toki alkaa jo olla niin jokapäiväinen lausahdus ja käytännössä “suomea”, että siitä ei edes jaksa tehdä numeroa, mutta se on helppo esimerkki osoittaa paitsi englannin kielen lonkeroitumista (anglismit), myös substantiivitautia.
Substantiivitaudista paasaan varmaan joskus eri blogissa – eli sillähän tarkoitetaan virastoista ja taloyhtioiden ilmoitustauluilta tuttua viestintätapaa, kuten “lumenpuhdistustoimenpiteet suoritetaan” eikä pihoja ihan vaan “kolata”. Tiiätte kyllä. Jos haluat lukea siitä enemmän, voit “tehdä klikkauksen” tuonne suuntaan ja “suorittaa luennan”.
Ehkäpä se pointti tässä oli, että jos luet paljon pelkästään enkuksi, saattaa suomi yhtäkkiä tuntua jämähtäneeltä, kun “ne sanat vaan tulee ekana mieleen englanniksi” ja toisaalta englannin vaikutusta on ylipäätään vaikea huomata. Sitä paitsi, käsi pystyyn, markkinointiala on itse pahimmasta päästä “miitteineen”, “fotoshootteineen” ja “status updeitteineen”, puhumattakaan koodi-ihmisten sanastoista…
Onko sillä väliä?
Vai tarkoittaako “supportoida” oikeasti jotenkin eri asiaa kuin “tukea”? Sillä säästäisi Twitterissä muutaman merkinkin?
* Täysin sattumanvarainen twiitti, joka ilmaantui haulla “supportoida”.