Tyhjänpuhujaa ei kukaan kuuntele

Jokainen on joskus tuntenut ihmisen, joka puhuu hyvin paljon ja yleensä sitä sun tätä. Lopputulos yleensä on, ettei tällaisen ihmisen sanomisia oteta vakavasti tai häntä ei jakseta edes kuunnella. Kun kännykän ruudulla vilkkuu tietty nimi, jää helposti vastaamatta. Sama voi tapahtua organisaatiollekin.

Viestintä ei ole keskeisyydestään huolimatta itseisarvo, vaan yksi keinoista toteuttaa organisaation olemassaolon tarkoitusta. Siksi viestien lähettäminen ei myöskään ole itseisarvoista toimintaa, jota kannattaa tehdä vain sen itsensä takia. Kuten mitä tahansa toiminnan osa-aluetta, myös viestintää pitää johtaa. Sille on asetettava tavoitteet ja annettavat riittävät resurssit. Sen jälkeen on viestinnän ammattitaitoa määritellä tavat pyrkiä tavoitteisiin.

Hankalaa olla kiinnostava

Houkutus kylvää kivaa sisältöä syntyy jo siitä, että internet on täynnä jaettavaa sisältöä. Linkkejä, kissavideoita, mietelauseita, ihan mitä tahansa. Vaikka itse sisällössä ei olisikaan mitään vikaa, niin siitä olisi löydettävä kytkentä viestivään tahoon. Määrä on toki sosiaalisen median kiivaasti pyörivässä myllyssä myös olennainen asia, mutta sen kasvattaminen hinnalla millä hyvänsä ei toimi.

Houkutusta epäolennaiseen tarttumiseen saattaa lisätä se, että organisaation oma toiminta ja ala ei välttämättä kiinnosta monia. Tai pikemminkin että toiminnasta on hankala keksiä kiinnostavia kulmia. Joskus nämä kiinnostavat kulmat voivat jäädä myös käyttämättä sen takia, että organisaation toimintakulttuuri ei sulata suuremmalle yleisölle muotoiltuja viestejä omasta toiminnasta.

Tykkäyksiä ja seuraajia olisi kuitenkin vallitsevan ajattelutavan mukaan tärkeää saada mahdollisimman paljon. Silloin kannattaa miettiä tarkkaan, että mitkä ne viestinnän tavoitteet oikein ovat. Määrän korostamisen sijaan voi panostaa kontaktien laatuun.

Tsekkilista ryhdittää

Yksi konkreettinen tapa pitää huolta viestien linjakkuudesta on tehdä lyhyt tarkistuslista: ovatko organisaation keskeiset viestit, pääkohderyhmät ja toiminnan tavoitteet linjassa ajatellun viestin kanssa. Usein kysymys on myös viestin kehystämisestä oikein. Lentäjät käyvät läpi ennen koneen lähtöä tsekkilistan, että kaikki tarpeellinen on tehty. Samaa voi käyttää arjen nopearytmisessä viestinnässä. Tukkimiehen kirjanpito siitä, mitä viestejä organisaatio lähettää, auttaa myös huomaamaan tiedostamattomat katveet tai painopisteet.

Lopuksi hyvä kehottaa vähän mahdottoman oloisesti pyrkimään viestinnässä keveyteen ja ketteryyteen, joka samalla tukeutuisi täysimääräisesti organisaation strategiaan.

LISÄÄ BLOGEJA