Arvoisa ilmastonmuutos – mitä tekee vastuullinen yritys?

“Mitäs jos pyöräyttäisi jonkun kivan kamppiksen siitä, että on meilläkin pahvit kierrätetty, kun tää ilmastoteema on nyt niin pinnalla? Näyttäisi hyvältä ja saataisiin sitten tämä ympäristöasia pois päiväjärjestyksestä meidän osalta, kun sanotaan että ollaan jotain tämän eteen tehty.“

tai toisaalta:

“Mehän ollaan vuosia kehitetty pakkausmateriaaleja siihen suuntaan, että ne on kierrätysmateriaaleista tehty, kevyitä kuljettaa ja edelleen kierrätettäviä. Samalla ollaan hankittu firman katolle aurinkopaneeleita, mietitty ostoja, logistiikkaa ja valaistusta ympäristön kannalta. Pitäisiköhän siitä viimein kertoa muillekin firman ulkopuolella? Mutta miten ne ihmiset siihen reagoi, varmaan lyttää sen ihan tekaistuna viherpesuna?”

Kannan ottaminen ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöasioihin on nyt muotia, ja todennäköisesti jokaisen yrityksen tulee niin tehdä lähitulevaisuudessa. Tämän YLEn artikkelin https://yle.fi/uutiset/3-10674467 mukaan (jossa meiltä myös Joona ja Jussi pääsevät ääneen) “ilmastohyviksen” viitta yrityksille on nyt saatavilla esimerkiksi sillä, että luopuu muovista tai lupaa kierrättää vaikka vanhoja kynsilakkapulloja.

“Ilmastohuolella ja -teoilla voi vielä nyt saada pienen etulyöntiaseman markkinoinnissa. Parin vuoden kuluttua se on luultavasti normi, josta ei voi tinkiä”, sanoi Jussi YLElle.

Toisin on ollut tähän asti. Pitkään yritykset ovat olleet ikään kuin ilmastohuolen ulottumattomissa ja ilmastovastuuta on sysätty kuluttajille, joiden tehtävä on ollut äänestää jaloillaan ja valinnoillaan ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon puolesta – ilman, että yritykset omaehtoisesti niitä toisivat esille.

Mitä, eikö kauppias saa enää kusettaa?

Varustelekan Valtteri Lindholm kuvasi osuvasti yritysten ympäristövastuun puutetta Tovarin Sydänlivessä sanoen, että ihmisille on ikään kuin iskostunut päähän ajatus, että “kauppias kusettaa aina”. Ei siis edes odoteta, että yritys voisi toimia selkärankaisesti ja vaikkapa aidosti ympäristöystävällisesti, koska kaikkihan me tiedetään, että yrityksen ainoa tavoite on tuottaa voittoa.

Valtteri on oman yrityksensä suhteen täysin eri raiteella ja toteaa, että hän itse omistajana määrittelee yrityksensä tavoitteet. Heillä tavoite on yksinkertaisesti “olla hyvien puolella”.

“Hyvien puolella oleminen ei ole sitä, että vain välttää pahan tekemistä, vaan myös näkee vaivaa, että maailma olisi parempi paikka. Harva firma on tajunnut ottaa koppia tällaisesta ajattelusta, koska moni ajattelee että ei se ole firmojen paikka olla hyvien puolella ja julistaa tällaisia arvoja ikuisen voiton tavoittelun sijaan”, kertoo Valtteri.

Masentavasti YLEn artikkeli silti toteaa: “Usein julkisuuskynnyksen kuitenkin ylittävät ennemmin yksittäiset markkinointitempaukset kuin pitkäjänteinen ympäristötyö”.

Tässä se viherpesun riski piileekin. Varmasti lyhytjänteistä huomiota saa yksittäisillä kampanjoilla, mutta kääntyykö se aidosti pitkäkestoiseksi voitoksi?

Arvosi = arkesi = ympäristötekosi

Vai mites se Joona kirjoittikaan blogissaan taannoin.
Arvoilla kun ei oikein ole mitään virkaa, jos ne eivät näy päivittäisessä toiminnassa.

– Jos markkinoidaan ympäristökärjellä, sille pitäisi löytyä katetta päivittäisestä toiminnasta ja yrityksen arvoista. Sosiaalinen media toimii totuuskomissiona. Se kyllä tunnistaa löysät lupaukset, totesi Joona YLElle.

Miten yritys voi sitten oikeasti olla ympäristöystävällinen?

Valtteri tuumaa, että oikea arvopohjainen ympäristötekeminen lähtee liikkeelle siitä, että johto on oikeasti kiinnostunut ympäristöasioista.

– Omistajien pitäisi määrätä, että tämä firma toimii nyt ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kun omistajat tajuavat, että tehokkain tapa vaikuttaa maailmaan on yrityksen kautta, voi jotain muutosta oikeasti tapahtua.

Varustelekan keississä Valtteri itse on omistajana viestinyt hanakasti ympäristöasioista ja pitää arvojen jalkautusta myös johtamistaidollisena kysymyksinä.

– Olen uskaltanut ilmoittaa, että firma siirtyy hyvien puolelle. Se on aina ollut, mutta sitä ei ole tuotu järjestelmällisesti esille. Arvot myös ohjaavat selkeästi toiminnan kehittämistä: kun olet hyvien puolella, et voi lintsata.

Varusteleka on esimerkiksi kehittänyt toimintaansa lanseeraamalla palvelun, jossa he lunastavat vaikkapa heiltä ostetut käytetyt farkut tiettyyn hintaan ja sen summan voi käyttää uusien ostamiseen. Ajatuksena siis, että käytetyllä tavaralla on arvo ja ihminen ostaa vain tarpeeseen.

Eikö tässä uhrata hyvä liiketoimintamahdollisuus ympäristöarvojen takia?

“Ei, koska ihmiset kuitenkin tarvitsevat tietyn määrän vaatteita”, sanoo Valtteri. Hiton paljon vähemmän ja hiton paljon laadukkaampia kuin nykyisin, mutta kun arvot tekemisen pohjalla on selvillä ja näkyvillä, on samojen ajatusten jakavien asiakkaiden helppo sitoutua.

Eli ympäristöarvosi = arkesi = sitoutuneet asiakkaasi? Miten teidän firmassa?

Jussi ja Joona YLEn artikkelissa.

Tsekkaa Valtterin puheenvuoro SydänLivessä:

LISÄÄ BLOGEJA